Ja taas reissuun! Tällä kertaa Piin kanssa ja mukaamme lähti seurakaverimme Anna ja borcol Ginny. Menomatka sujui hieman kiireisesti, sillä Anna oli joutunut etsimään kilpailukirjaa aamulla. Mutta ehdittiin hyvin eikä jännittämiseen jäänyt aikaa :)

Maxi 1:lle oli tarjolla kolme rataa, tuomarina Anne Viitanen.

Ensimmäinen agilityrata oli perusykkösrata, vain kepeille vienti vaati hieman tiukempaa koiran haltuunottoa. Laittaessani Piitä lähtöön, huomasin sen ilmeestä, että Pii tietää mitä tapahtuu - ja lähtö oli "puolilentävä". Ja kahden ensimmäisen aidan rimat kolisivat alas. Mikkelissä on tosi paksut rimat, jotka kestävät pieniä hipaisuja, mutta nyt rymisteltiin aivan kunnolla. Mutta lähdön jälkeen sain tilanteen hallintaan ja rata sujui melko hyvin. Rimojen lisäksi tuli kaksi kieltoa (en muista mistä), mutta kepeille Pii meni upeasti ja kaikki kontaktiesteet ( A, puomi, keinu) onnistuivat!  Tulos 20, aika + 1,37 (ne kiellot) = 21.37, sijoitus oli 7./27.

Toinen agirata oli profiililtaan vielä helpompi kuin ensimmäinen. Mutta nyt Pii oli aivan vauhko! Tulos lappuun on merkitty 3 kieltoa, mutta niitä tuli ainakin 10! Vasta loppusuora sujui. No silti kontaktit taas ok, samoin kepit. Mutta tulos siis HYL eli Piin eka hylky. Oli se vaan niin karmea rata. Hirvitti ajatella, että viimeinen rata on hypäri: tajusin vielä , etten ole kertaakaan kokeillut P:n kanssa pelkkää hyppyrataa.

Mietin yhdessä Annan kanssa, mitä tekisin että saisin Piin taas kuuntelemaan minua. Kaivoin auton takakontista vanhan räminätölkin harkkaessun taskuun ja toiseen taskuun laitoin tuorekurkku paloja! Pii on aivan hulluna tuoreeseen kurkkuun ja jäävuorisalaattiin, ne ovat nakkipalojakin parempia sen mielestä. Eli keppi ja porkkana - menetelmä. Sillä aikaa kun minit ja medit menivät hypäriä, esittelin Piille taskujeni sisällön ja treenasimme muutaman hypyn.

Sitten se hypäri: tosi mukava rata - ei pahoja kohtia. Nyt Pii jäi lähtöön paljon paremmin kuin kahdella aiemmalla radalla, ja eteni kohtalaisen hyvin. Ja vauhtia oli - ehkä vähän liikaakin, sillä ennen keppejä oli putki ja aita. Pii tuli putkesta suoraan minua päin eli siitä tuli kosketus ja kielto. Lisäksi yksi rima tippui, joko siitä esteestä tai myöhemmin. Mutta kepeille mentiin taas hienosti ja loppuradan eteneminenkin sujui. Tulos 15, aika  - 11. 07 , sijoitus 13./ 22. Piin aika radalla oli  lähdön  kolmanneksi tai neljänneksi nopein! Ja vielä tuon törmäyksen ja kiellon kanssa!! "Porsche" kulki eka kerran  niin kuin olen unelmoinut . 

Lopputulos näistä kisoista oli hyvä - jäi kiva olo! Tiedän että P pystyy vielä parempaan vauhtiin, kunhan saamme yhteistyön sujumaan koko ajan. Mutta on se vaan niin ihana agikisakoira. Pii on aivan rauhallinen radan ulkopuolella, makoilee, "seurustelee" mielellään etenkin pienten koirien kanssa ( maantasolla ) eikä ole yhtään kiinnostunut radan tapahtumista. Mutta sitten kun Piin  vie lähtöviivalle, se muuttuu aivan toiseksi koiraksi; Porscheksi!