Maanantaina 9.2. sain agilityseurakaverilta ikävän viestin - Taimitapiolta vuokraamamme halli oli romahtanut alas mitä ilmeisimmin hallin katolle kertyneen lumen painosta. Kaikki harjoitusesteemme ja osa kilpailuesteistäkin olivat hallissa.

Onneksi kukaan ei ollut maanantai aamupäivällä harjoittelemassa omatoimisesti!

Kävin hallilla viiden aikaan samana päivänä - näky oli lohduton.....

Minut valittiin syksyllä seuramme puheenjohtajaksi, joten vastuu tilanteen hoitamisesta kuuluu minulle. Mutta meillä on ihania ja aktiivisia naisia seurassamme (seuraamme kuuluu vain yksi mies ), ja asiat ovat lähteneet hyvin eteenpäin.

Tänään torstaina Taimitapiolle tuli vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja - meille ja hallin omistajalla on sama vakuutusyhtiö - ja pääsin katsomaan tuhot hallin sisältä. Ja yllätys oli miellyttävä, vahinkomme näyttävät rajoittuvan yhteen rikkoutuneeseen putkeen ja muutamaan aitaesteeseen.

Kaikki muut esteet ovat ainakin vielä ehjät!

Saamme väliaikaisen pienen hallin käyttöömme lopputalveksi, mutta normaaleja agilitytreenejä emme pysty siinä vetämään. Mutta asiat järjestyvät, ja kai se kesäkin muutaman kuukauden kuluttua tulee ja pääsemme ulos treenaamaan.

Näistä syistä johtuen puuhailu omien koirien kanssa on jäänyt vähiin. Tiistaina kävin Pipsan kanssa tottisharkoissa, muuten ollaan tehty vain pieniä lenkkejä. Ja sen huomaa! Pipsalla on selvästi tekemisen puutetta. Mutta ehkä jo viikonloppuna olisi aikaa enemmän koirille.  Huomisilta menee vielä "vanhojen tanssi"-keikalla huilua soittaen, mutta sen jälkeen lupaan antaa aikaa myös koirilleni  ja kai lapsillenikin - kaikki neljä ovat kotona viikonloppuna; Jukkis tulee Lahdesta, Miika Vekaralta ja kaksosethan asuvat minun kanssa.